Marraskuun Kulmakivessä kirjoitin Jeesuksen ja samarialaisen naisen kauniista kohtaamisesta, jossa Jeesus teki naisesta Jumalan palvelijan. Samarialainen nainen sai myös syvällisen pikakoulutuksen, kun Jeesus opetti hänelle mitä on palvonta. ”Mutta tulee aika, ja se on jo nyt, jolloin oikeat rukoilijat palvovat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia palvojia Isä etsii. Jumala on Henki, ja niiden, jotka häntä palvovat, tulee palvoa hengessä ja totuudessa.”  (Joh. 4:23-24)

Tänään keskellä joulun odotusta jatkan edellisen kirjoitukseni ajatuksia kysymällä meiltä: ”Muuttuisiko jokin elämässäni, jos palvoisin Jumalaa Hengessä ja totuudessa?” ”Muuttuisiko jokin elämässäni, jos Hän olisi elämäni keskipiste ja olisin antanut Hänelle täyden hallintavallan elämässäni?” Tiedän, että nämä kysymykset eivät ole helppoja. Lisäksi meidän ei pidä koskaan kysyä näitä kysymyksiä toisten ihmisten puolesta, vaan käydä omaa sisäistä keskustelua.

Meidän elämämme Kristuksen lain, vapauden lain alaisuudessa ei tulisi kysyä näitä kysymyksiä ahdistavasti, vaan miettiä niitä vapauttavina, rohkaisevina ja avartavina. Hebrealainen ilmaisu שָׁחָה, shachah, kumartua, polvistua kasvoilleen maahan, kunnioituksessa ja palvonnassa on juuri tällainen meidät vapauttava ilmaisu. Saamme luovuttaa elämämme hyvän ja rakastavan Taivaallisen Isän hallintavaltaan ja Hänen huolenpitoonsa. Saamme luopua omasta itsekkäästä tahdostamme ja luottaa Hänen viisauteensa. Eikö olekin ihmeellistä ajatella, että elämämme on Jumalan käsissä. Hän tietää mikä on meille parasta. Hänen johdatuksessaan kulkeminen täytyy olla motivoivinta mitä maan päällä voimme koskaan kokea!

Eli muuttuko jokin? Kyllä! Elämämme muuttuu mielekkäämmäksi, turvallisemmaksi ja avarammaksi. Ehkä juuri tätä Jeesus korosti sanoessaan, että Isä lähettää meille toisen Puolustajan, toisen samanlaisen kuin Hän, Pyhän Hengen. ”Jos te rakastatte minua, te pidätte minun käskyni. Ja minä rukoilen Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, Totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, sillä se ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän luonanne ja on teissä. En minä jätä teitä orvoiksi vaan tulen luoksenne. (Joh. 14:15-18)

Jakson alussa Jeesus viittaa Hänen käskynsä pitämiseen. Tällainen käsky on Jeesuksen uusi käsky rakastaa toinen toistaan. Tämä on yksi niistä käytännön elämän hedelmistä, joka tulee vähitellen esiin elämässämme. Seinäjoen Helluntaiseurakunnan pastori Jakob Huttunen on todennut syvemmän Jumalan tuntemisen johtavan aina rakkauteen seurakuntaa kohtaan. Tämän lahjan saamme Pyhän Hengen kautta ja se johtaa keskinäiseen rakkauteen.

Kaikkia siunaten
Seppo Kaski