Sunnuntaina  27.5. 16.00 Riihimäen Kotikirkolla Usko ja Tiede -teemajumalanpalvelus,
jossa vieraina ovat Martin Stenberg ja Pekka Reinikainen.

LL, lääkäri Pekka Reinikainen valmistui lääkäriksi Ranskassa yli 40 vuotta sitten. Hän on kristillinen tietokirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi monista TV-ohjelmistaan.

FT, VTM Martin Stenberg väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012 Informaation jakamisesta ja aineettoman pääoman kehittämisestä. Hän on tehnyt lukuisia uskon ja tieteen välisiä suhteita käsitteleviä radio- ja TV-ohjelmia.

---

Evoluutio-uskolla ei ole käyttöä kokeellisessa tutkimuksessa

Evoluutio, oppi elämän kehittymisestä vähitellen alkeellisista elämänmuodoista monimutkaisemmaksi, on tänä päivänä ainoa ”tieteelliseksi” julistettu elämän synty -teoria. Tämä oppi ei kuitenkaan kestä kriittistä, todellista tieteellistä tarkastelua.

Kukaan tiedemies ei rakenna kokeellista tutkimustyötään sellaisille olettamuksille, että tyhjästä ilmestyy jotakin, kuolleesta materiasta syntyy elämää tai että organismiin tulisi jostakin ominaisuuksia, joita siinä ei alun perin ollut. Evoluutio-opin perususkomuksilla ei ole käyttöä tieteellisessä tutkimustyössä.

Evoluution perustalta rakennetut selitysmallit piiloutuvat vuosimiljoonien ja tuntemattomien muutostekijöiden taakse. Oletettuja muutosprosesseja ei pääse testaamaan, ja jos yksi väittämä osoittautuu vääräksi, niin itse oppi kuitenkin jatkaa horjumatta valta-asemassaan.

Uskomuksen, jota ei voida lähtökohtaisesti kumota tai haastaa, ei pitäisi saada kantaa ”tieteen kaapua” harteillaan. Tieteellinen teoria pitäisi voida hylätä silloin kun sen todistamisyritykset eivät perustu kiistattomalle näytölle. Oikea tiede korjaa itseään.

Luomisusko haastaa evoluutio-opin

Luomiseen uskovien tiedevaikuttajien tavoitteena on esitellä Jumalan luomistyötä monien eri tieteiden näkökulmasta. Jumalaa ei toki löydä mikroskoopilla eikä kaukoputkella, mutta hänen teoistaan saadaan kokemusperäistä näyttöä tutkimalla luontoa ja sen kokonaisvaltaista järjestystä.

Luomista tukevat selitysmallit (kreationismi ja älykkään suunnittelun idea) osoittautuvat selitysvoimaisiksi teorioiksi, kun paneudutaan universumin, elämän ja älykkyyden synnyn haastaviin ongelmiin. Myöskin arvojen ja moraalin alkuperä selittyy paremmin luomisen kuin evoluution pohjalta.

Evoluutio-opin ja luomisuskon välinen taistelu ei ole ”tieteen ja uskonnon” välistä taistelua, vaan siinä on kyse siitä, millaisten tieteenfilosofisten lähtökohtien pohjalta maailmaa ylipäänsä saa selittää.

Naturalistinen tieteenfilosofia sulkee ennalta Jumalan vaikutuksen selitysmallien ulkopuolelle ja sortuu taikauskoon väittäessään universumin syntyneen kvanttityhjyydestä. Selittämättä jää myös aineen, energian, luonnonlakien ja niiden sisältämän informaation ilmestyminen puhumattakaan monista maailmankaikkeutta ylläpitävistä, äärimmäisen hienosäädetyistä fysiikan vakioista ja perusvuorovaikutusvoimista.

Elämän synty on ihme

Moni Nobelin saanut tiedemies pitää solun olemassaoloa tieteen suurimpana mysteerinä. Solun rakenne ja toimintaprosessit muistuttavat moniulotteista nanokoneistoa. Vaatii todella sokeaa uskoa ja silmien sulkemista tosiasioilta, jos kuvittelee ensimmäisen solun putkahtaneen maailmaan ”rikkilähteen poreilusta”!

Mitä enemmän saamme selville soluista, sitä kauemmaksi etääntyy toive synnyttää elämää laboratoriossa kemiallisen evoluution avulla.

Makroevoluutio – uskomus lajien muuttumisesta toiseksi kehityksen kautta – perustuu sekin kuvitelmaan. Todisteet ja tutkimusnäyttö tällaisesta kehityksestä puuttuvat.

Ihmisen älykkyys ja vapaa tahto kertovat Luojasta

Ihmisen tietoisuus ja vapaa tahto jäävät ilman selitystä, jos ihminen mielletään vain korkeasti järjestäytyneeksi materiaksi. Arvoitukseksi jäävät myös arvo- ja moraalitietous sekä informaation, aistihavaintojen ja älykkyyden synty ja luotettavuus.

Kuinka informaatio on syntynyt aineeseen, energiaan, luonnonlakeihin sekä geneettiseen perimään ja tietoisuuteen – ja miksi? Miksi se toimii tarkoituksenmukaisesti erilaisissa esiintymismuodoissaan jopa itse itseään korjaavana järjestelmänä?

Naturalistisen selitystavan pohjalle ei voi rakentaa edes teoreettista mallia, joka selittäisi informaation monimutkaisia talletus- ja koodaustapoja ja siirtymistä eri esiintymismuotojensa välillä.

Oikea tiede korjaa itseään

Tieteen pitäisi olla avointa ja itseään korjaavaa. Tiedekeskusteluissa saamme kuitenkin jatkuvasti hämmästellä solvauksia, joita esitetään luomiseen uskovia tutkijoita kohtaan. Miksi evoluution kannattajien tarvitsee turvautua mustamaalaamiseen?

Naturalistinen maailmanselitysmalli on viety ainoana hyväksyttynä selitysmallina peruskouluun, vaikka kriittinen ajattelu ja vaihtoehtoisten luovien ratkaisujen mahdollistaminen olisivat kasvatuksen ja edistyksen peruskiviä.

Tiedämme lopulta niin vähän maailmankaikkeuden rakenteesta ja järjestyksestä sekä elämää ylläpitävästä hienosäädöstä, että ei ole mitään syytä antaa yhdelle elämänsyntyteorialle tällaista monopoliasemaa.

Kaksi alan merkittävää vaikuttajaa tohtori Martin Stenberg sekä lääkäri Pekka Reinikainen kertovat lisää näistä mielenkiitoisista aiheista Kotikirkolla 27.5.2018 klo 16.