Aktioreissu Makedoniaan

Päivä 7

 

Jälleen aamun 404-error -huoneessa pidetyn rukoushetken jälkeen ryhmämme suuntasi aamupalalle alakertaan ja siitä edelleen aamutilaisuuteen. Kokous alkoi ylistyksellä ja rukouksella melko pian saapumisemme jälkeen ja niin ilmapiiri kuin ihmisetkin olivat iloisia. Tai ainakin siltä se näytti ja tuntui 🙂 Tilaisuus oli kuitenkin viimeinen laatuaan ja ehkä siksi hieman haikea, mutta tieto tulevan päivän tapahtumista taisi peittää haikeuden tunteen (:

Aamutilaisuuden jälkeen jo hieman väsynyt ryhmämme päätti antaa pari tuntia lepoaikaa ennen omia suunnitelmiamme. Seuraavaksi herättiinkin hetkeä ennen kahta ja kokoonnuttiin porukalla aulaan. Olimme lähtemässä läheiselle vuorelle katsomaan maailman suurinta ristirakennelmaa, joka muuten on valoineen ihan mielettömän upea illalla! Muutamalle tämä tieto tuli vasta nyt ja siksi pienenä yllätyksenä, mutta pian oltiinkin jo bussiasemalla sähläämässä.

Hetken säädön jälkeen asemalla pääsimme halvalla bussin kyytiin (suunta oli noin 60 senttiä!) ja melkein vuoren laelle upeiden maisemien keskelle. Ylhäällä näimme jo bussista aktioon osallistuneita amerikkalaisia, jotka olivat juuri tulleet alas vuorelta ja joihin olimme tutustuneet aktion aikana (ihan mahtavia ihmisiä<3!!). Loppumatkan vuoren huipulle menimme gondolihissillä tai oikeastaan makedonialaisella saunalla, koska aurinko tosiaankin osasi tehdä tehtävänsä tänään. Näkymät olivat kyllä moninkertaisesti sen arvoisia! Harmi, että ainut huipulla ollut ravintola ei ollut juuri silloin auki, vaan suljettu, joten emme jaksaneet viipyä kovinkaan kauaa huipulla. Silti tarpeeksi kauan muutamaa kuvaa varten. Sanoilla ei voisi kuvata näkymien kauneutta tarpeeksi, mutta ainakin monta kiitos-sanaa lähti Jumalalle reissun aikana. Palasimme gondolihissillä alas, mutta aikataulumme hieman petti ja jouduimme odottamaan bussia viiden minuutin sijasta tunnin. No onneksi vuorella oli hyvä netti 🙂

Ylimääräinen tunti lukkarissa aiheutti, että pikaisen syömisen jälkeen lähdimme juoksujalkaa hotellille hakemaan draamarekvisiittoja viimeistä esitystämme varten. No, olimme 40 minuuttia tunnista myöhässä loppujen lopuksi, mutta esityksen jälkeen näimme sen vaikutuksen ja Pyhän Hengen tekevän työtään monessa ei-uskovassa, jotka olivat katsellut meitä. Oli uskomattoman hienoa katsella kuinka pystyimme edes pienellä panoksellamme auttamaan lähimmäisiämme!

Päivän päätapahtuma alkoi kahdeksalta ja me tulimme paikan päälle noin reilu puoli tuntia myöhemmin, juuri ylistyksen alkuun. Paikat löydettyämme ja amerikkalaisten kanssa käytyjen jutteluiden jälkeen oli uskomattoman hienoa huomata kuinka monta ei-uskovaista henkilöä olimme onnistuneet saavuttamaan! Lentolehtisten jakelu ja esitykset saivatkin äkkiä paljon enemmän merkitystä. Ylistyskappaleet olivat välillä makedoniaksi ja välillä englanniksi, joten mukana laulaminen tökki välillä. Tärkeintä olikin ei-uskovien tavoittaminen. Joka tapauksessa ilta oli kokonaisuudessaan ihan mielettömän upea ja uskovat pääsivät kohtaamaan kaduilta tulleita. Uskon, että moni sai kuulla henkilökohtaisesti Jeesuksesta.

Kiitos kaikille, jotka ovat rukoilleet ja uhranneet aikaansa matkamme puolesta!

Tää on ollut ainakin mulle ihan mielettömän upea kokemus ja jokanen meistä on oppinu paljon uutta tän matkan aikana ja haluun vaan kiittää kaikkii muitakin, jotka on nähny vaivaa meiän takii tai antanu lahjotuksia! Toivon, että tää työ mitä tehtiin Makedoniassa ei ois turhaa ja siks just pyydänkin, että vielä jaksaisitte jatkaa rukouksii, mut nyt Makedonian kansan puolesta. Oon ihan ylikiitollinen teille kaikille, kiitos!!

-Tomi