Usko ja tiede -teematilaisuus 27.5.

Sunnuntaina  27.5. 16.00 Riihimäen Kotikirkolla Usko ja Tiede -teemajumalanpalvelus,
jossa vieraina ovat Martin Stenberg ja Pekka Reinikainen.


LL, lääkäri Pekka Reinikainen valmistui lääkäriksi Ranskassa yli 40 vuotta sitten. Hän on kristillinen tietokirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi monista TV-ohjelmistaan.

FT, VTM Martin Stenberg väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2012 Informaation jakamisesta ja aineettoman pääoman kehittämisestä. Hän on tehnyt lukuisia uskon ja tieteen välisiä suhteita käsitteleviä radio- ja TV-ohjelmia.


Evoluutio-uskolla ei ole käyttöä kokeellisessa tutkimuksessa

Evoluutio, oppi elämän kehittymisestä vähitellen alkeellisista elämänmuodoista monimutkaisemmaksi, on tänä päivänä ainoa ”tieteelliseksi” julistettu elämän synty -teoria. Tämä oppi ei kuitenkaan kestä kriittistä, todellista tieteellistä tarkastelua.

Kukaan tiedemies ei rakenna kokeellista tutkimustyötään sellaisille olettamuksille, että tyhjästä ilmestyy jotakin, kuolleesta materiasta syntyy elämää tai että organismiin tulisi jostakin ominaisuuksia, joita siinä ei alun perin ollut. Evoluutio-opin perususkomuksilla ei ole käyttöä tieteellisessä tutkimustyössä.

Evoluution perustalta rakennetut selitysmallit piiloutuvat vuosimiljoonien ja tuntemattomien muutostekijöiden taakse. Oletettuja muutosprosesseja ei pääse testaamaan, ja jos yksi väittämä osoittautuu vääräksi, niin itse oppi kuitenkin jatkaa horjumatta valta-asemassaan.

Uskomuksen, jota ei voida lähtökohtaisesti kumota tai haastaa, ei pitäisi saada kantaa ”tieteen kaapua” harteillaan. Tieteellinen teoria pitäisi voida hylätä silloin kun sen todistamisyritykset eivät perustu kiistattomalle näytölle. Oikea tiede korjaa itseään.

Luomisusko haastaa evoluutio-opin

Luomiseen uskovien tiedevaikuttajien tavoitteena on esitellä Jumalan luomistyötä monien eri tieteiden näkökulmasta. Jumalaa ei toki löydä mikroskoopilla eikä kaukoputkella, mutta hänen teoistaan saadaan kokemusperäistä näyttöä tutkimalla luontoa ja sen kokonaisvaltaista järjestystä.

Luomista tukevat selitysmallit (kreationismi ja älykkään suunnittelun idea) osoittautuvat selitysvoimaisiksi teorioiksi, kun paneudutaan universumin, elämän ja älykkyyden synnyn haastaviin ongelmiin. Myöskin arvojen ja moraalin alkuperä selittyy paremmin luomisen kuin evoluution pohjalta.

Evoluutio-opin ja luomisuskon välinen taistelu ei ole ”tieteen ja uskonnon” välistä taistelua, vaan siinä on kyse siitä, millaisten tieteenfilosofisten lähtökohtien pohjalta maailmaa ylipäänsä saa selittää.

Naturalistinen tieteenfilosofia sulkee ennalta Jumalan vaikutuksen selitysmallien ulkopuolelle ja sortuu taikauskoon väittäessään universumin syntyneen kvanttityhjyydestä. Selittämättä jää myös aineen, energian, luonnonlakien ja niiden sisältämän informaation ilmestyminen puhumattakaan monista maailmankaikkeutta ylläpitävistä, äärimmäisen hienosäädetyistä fysiikan vakioista ja perusvuorovaikutusvoimista.

Elämän synty on ihme

Moni Nobelin saanut tiedemies pitää solun olemassaoloa tieteen suurimpana mysteerinä. Solun rakenne ja toimintaprosessit muistuttavat moniulotteista nanokoneistoa. Vaatii todella sokeaa uskoa ja silmien sulkemista tosiasioilta, jos kuvittelee ensimmäisen solun putkahtaneen maailmaan ”rikkilähteen poreilusta”!

Mitä enemmän saamme selville soluista, sitä kauemmaksi etääntyy toive synnyttää elämää laboratoriossa kemiallisen evoluution avulla.

Makroevoluutio – uskomus lajien muuttumisesta toiseksi kehityksen kautta – perustuu sekin kuvitelmaan. Todisteet ja tutkimusnäyttö tällaisesta kehityksestä puuttuvat.

Ihmisen älykkyys ja vapaa tahto kertovat Luojasta

Ihmisen tietoisuus ja vapaa tahto jäävät ilman selitystä, jos ihminen mielletään vain korkeasti järjestäytyneeksi materiaksi. Arvoitukseksi jäävät myös arvo- ja moraalitietous sekä informaation, aistihavaintojen ja älykkyyden synty ja luotettavuus.

Kuinka informaatio on syntynyt aineeseen, energiaan, luonnonlakeihin sekä geneettiseen perimään ja tietoisuuteen – ja miksi? Miksi se toimii tarkoituksenmukaisesti erilaisissa esiintymismuodoissaan jopa itse itseään korjaavana järjestelmänä?

Naturalistisen selitystavan pohjalle ei voi rakentaa edes teoreettista mallia, joka selittäisi informaation monimutkaisia talletus- ja koodaustapoja ja siirtymistä eri esiintymismuotojensa välillä.

Oikea tiede korjaa itseään

Tieteen pitäisi olla avointa ja itseään korjaavaa. Tiedekeskusteluissa saamme kuitenkin jatkuvasti hämmästellä solvauksia, joita esitetään luomiseen uskovia tutkijoita kohtaan. Miksi evoluution kannattajien tarvitsee turvautua mustamaalaamiseen?

Naturalistinen maailmanselitysmalli on viety ainoana hyväksyttynä selitysmallina peruskouluun, vaikka kriittinen ajattelu ja vaihtoehtoisten luovien ratkaisujen mahdollistaminen olisivat kasvatuksen ja edistyksen peruskiviä.

Tiedämme lopulta niin vähän maailmankaikkeuden rakenteesta ja järjestyksestä sekä elämää ylläpitävästä hienosäädöstä, että ei ole mitään syytä antaa yhdelle elämänsyntyteorialle tällaista monopoliasemaa.

Kaksi alan merkittävää vaikuttajaa tohtori Martin Stenberg sekä lääkäri Pekka Reinikainen kertovat lisää näistä mielenkiitoisista aiheista Kotikirkolla 27.5.2018 klo 16.

 

 

 

 

 

 

 

 

Musiikkijumalanpalvelus 20.5.

Sunnuntaina 20.5. klo 11.00 Musiikkijumalanpalvelus Riihimäen Kotikirkolla
Seppo Kaski, Braxén -kuoro

Kuoromusiikkia moneen makuun

45 vuotta täyttävä Braxén-kuoro vierailee Riihimäen Kotikirkossa helluntaina. Tai itse asiassa, vierailu alkaa jo lauantaiaamuna, kun eri puolilla Suomea asuvat kuorolaiset saapuvat Koivistonkatu 5:en harjoituksiin. Joillekin matkaan on kulunut useita tunteja, jotkut onnekkaat pääsevät tällä kertaa vähemmällä matkustamisella.

Matkustaminen on olennainen osa Braxén-kuorolaisen elämää: kuoro kokoontuu noin seitsemänä viikonloppuna vuoden aikana. Kokoontumiset järjestetään kysynnän mukaan kuorolauluista innostuneissa kristillisissä seurakunnissa. Edelliset viikonloppukuoromatkat ovat suuntautuneet mm. Helsinkiin, Tampereelle, Joensuuhun, Varkauteen ja Forssaan. Riihimäen jälkeen on vuorossa jälleen Itä-Suomi ja Joensuun Gospel-Festivaalien konsertti elokuussa.

Braxén-kuoroon kuuluu noin 25 laulajaa. Joukossa on vielä yksi, joka on ollut mukana kuoron alusta lähtien. Ykkösbassoa laulava keuruulainen Hannu on laulanut kaikkien Braxén-kuoroa johtaneiden kuoronjohtajien johdolla. Nyt on vuorossa neljäs johtaja, tamperelainen ammatikseen kuoroja ja orkestereita kapellimestaroiva Juha Törmä.

Millaista musiikkia Braxén-kuoro sitten laulaa? Monelle kuoroa kauan seuranneille Braxén-kuoron nimi saattaa tuoda mieleen vapaakirkollisen säveltäjän Mika Piiparisen hienot kuorolaulut. Radion hartausohjelmia kuunnelleelle muistista voi nousta kuoron Ylelle äänittämien kantanauhojen sävelmät. Nykyinen ohjelmisto sisältää niin vapaakristillisen hengellisen musiikin klassikkoja, kuten ’Jeesus, sä ainoa’ tai ’Mestari, myrsky on suuri’, negrospirituaaleja tai uudempaa hengellistä musiikkia esimerkiksi Lasse Heikkilältä ja Pekka Simojoelta. Laulut on sovitettu raikkaalla, harmonioilla leikittelevillä 2000-luvun kuorolauluun sopivalla otteella. Rytmit ja harmoniat saadaan suurimmaksi osaksi aikaiseksi pelkkien ihmisäänten avulla. Joihinkin kappaleisiin on otettu mukaan jokunen soitinkin, esimerkiksi tinapilli tai piano. Sovituksista vastaa kuoroa johtava Juha.

Braxén-kuoron missio on esittää hengellistä kamarimusiikkia taidokkaasti ja niin, että kuulijalle syntyy halu kuulla lisää evankeliumin sanomaa. Kannattaa siis ottaa musiikista kiinnostunut naapuri, työtoveri, ystävä tai sukulainen mukaan, ja suunnata Kotikirkkoon helluntaipäivän jumalanpalvelukseen 20.5. klo 11 alkaen.

 

Musiikki-ilta 29.4.

HUHTIKUUN MUSIIKKI-ILTA MATINSALISSA

MATALAN KYNNYKSEN MAJATALO
-SOPPAA, MOOTTORIPYÖRIÄ JA GOSPELIA

 

 

 

 

 

Ruokajakelu

Kotikirkolla on ruokajakelua maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-11

Riihimäen Kotikirkon alakerrassa Koivistonkatu 5:ssä on kolmena päivänä viikossa – maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin – apua tarvitseville suunnattu ruokajakelu. Jakeluun saatavat elintarvikkeet ja kulutushyödykkeet tulevat lahjoituksena paikallisista ruokakaupoista. Paikan päällä ennen jakelun aloittamista työntekijät käyvät saadut elintarvikeet läpi ja lajittelevat tuotteet kategorioittain. Itse jako alkaa kymmeneltä ja on auki yhteentoista asti.

Pyrkimys on, että jokaiselle riittäisi tasapuolisesti saaduista elintarvikkeista. Asiakkaat pääsevät ulkoa sisälle jonosta viiden hengen erissä, jottei sisälle pääse muodostumaan tungosta. Sisällä työntekijät kertovat kuinka monta mistäkin tuotegatekoriasta saa itse valita ja asiakkaat keräävät tuotteet omiin kasseihinsa. Keskiviikkoisin ennen jakelua on lyhyt hartaus, joka alkaa kello 9.30.